Jut

Okorobuk nukan onoktapau

Jems nukan amak kon enip Jut nukas kiro pas jer wewon. Kon awak Jems ko Anut nukan roasiret Jerusarem näu mena rai akan kamwariäu ro näwäu. Karauk äpu roat akas keser ronkat oin, kiro ro Jut ko Jisas nukan amak. Kiro jer Mak 6:3 opok rau.

Jut nukas inok roasiret jer we marou rä ik äpu wa. Jut ko sät ämän areäi roat akas Anut nukan roasiret akan woiaka Jisas mesin epar moin utaun rai sät ämän awariäi kiro ämän roumoi, keser jer wewon. Ko keser äiewon, “Ak kiro roat akan ämän wa rowau. Ak Jisas nukan ämän amke roin kiro karar tainori rawe. Anut nukas tawa imäikai.”

Jude

Jut nukas Kristen roasiret jer we marowon.

1O Jaiat, is Jut, is Jems nukan amak, Jisas Krais nukan sarau ro.

Isas ak roasiret Anut nukas urwarnuk, tainorin mesin ak okoro jer we marom. Momonok Anut nukasar ak mesin wous meienuk, Jisas Krais nukas ak jekur kamwareäu.

2Anut nukas kon wou akanun meieanik, ak mesin wouti momara, jekur kamwareäu. Kiro akan woiaka päurar senes rawai.

Anut nukas sät ämän miäi roat aru marai.

3O jaiat, is amke, Anut nukas ik erekapu imäikaun sarau mowon mesin jer we maraun rai ronkatemin. Utianik, rusapai is ak jer we mareanik, iken woiok epar momun kiro sakau kameanik, kiro iwäi jaunokot itimwaraun rai jer we maraun sakau ronkatem. Karar ses opokar, Anut nukas ik kon roasiret sakau ikonuk, iken woiok epar momun, okon, kar ros iken ronkat piriraun senek wa. 4Is kiro ämän awarom, owon, karauk sätäiäi roat ak ämän ämäi ämäi roasiret awariäi ak Jisas mesin woiaka epar moin ak kamuk pe rai. Kiro roat ak Anut nukan ämän eposek sumkäineäin. Tawa Anut nukas ak wasarewarai. Ak Jisas Krais, ko karar iken Näwäu, sumkäineanik, Anut nukas ik sareikaun ämän pakas ätäi pirirmana, sapum onok aru sosop miäi. Meter Anut nukan ämänis keser äiewon, kiro keseriäi roat Anut nukas ak aru marai.

5Ak kiro onok äpu, utianik, is ak Anut mesin ätäi ronkat araurim. Ak äpu Anut Näwäu nukas meter Israel roasiret Ijip omsau pakan imwareanik, kowon. Utianik, rai rai, kiro roasiret karauk ak ko mesin akan woiaka epar mau wa, okon, kos akwaronuk, meiein. 6Ak kiro sarau eitek akan omoi eposek ute manoin ronkatewe. Meter Anut nukan sarau eitek raut nais Anut nukas ak sarau näwäu arowon jekur kamäu wa. Akan mena eposek rain utomana, Anut nukas ak mur sakaus rakis mareanik, karapus owa pututu marowon orip orip rai. Ak Anut nukan wasarewaraun omre kame rai. 7Meter roasiret Sodom Gomora pak karauk näu mena kiro mena siakup rain ak onok aru Anut nukan sarau eitek akas keserin siar keseriäin. Ak sapum onok aru miäi, onok aru sosop maun akan woiaka siräiäu. Keserna, Anut nukas epis aru marowon. Kiro onok keserwon, kiro ik aparmoi, kiro onok wa keserau rai ätär mukou.

8Kiro roat raiäin senek, ak rusapai rai. Ak nini epir pakas onok aru keserna, ak akasar akan enmaksau aru miäi. Ak Anut nukan ämän wa tainoriäi, ak Anut nukan sarau eitek omar oik rai jeje ämän awareäi. 9Meter Anut nukan sarau eitek karas karauk sarau eitek kamwareäu enip Maikel* kos kiro onok keserau wa. Inokos Moses nukan enipsau owaun rai ko Satan jeje ämän aurau wa. Kos auruwon, “Anut Näwäu nukas karar nan enmat opok ämän musai.” 10Utianik, kiro roat ak owo onok kiro kon onoktapau äpu wa, akas jeim ateai. Ak opur senek ronkat wäpik owo onok aru sepuk sepuk keseriäi, ak kiro keserna akan totomaka aru miäi.

11Kiro roat ak wopurut, ak Kain nukan onok tainoriäu senek tainori. Meter Balam* nukas aiaukun onok aru keserwon senek akas keseri. Meter Kora* nukas Anut nukan ämän tainorau wa kos keserwon senek akas keseri. Kiro onok pakas ak erekapu wasarein.

12Ak Kristen roasiret woiaka karar mianik, o jaun tururiäi opok, kiro roat ak onok aru orip sätäumana, ak pak erek tururaun wa imineäi. Ak aka mesin ronkateäi. Kiro roat ak iou ärneu om wäpik uriris pairware ariäu senek, okon, ak roasiret wa sarwareäi. Ak am nemauk näu wa muriäi senek, kiro am roat akas torena, meiäu senek keseriäi. 13Ak joi oksipar jekur apariai senek, ak akan oioraka naun onok amop apwareäi. Kiro roat ak pai omar oikas täkäi neäu senek, Anut nukas kiro roat akan omoi pututu orip orip rawaun sare marowon rau.

14Kar ro enip Enok* ko Adam nukan tupsiu pakan kos kiro roat mesin totok ämän momara, äiewon, “Ak aparwe! Anut Näwäu, kon sarau eitek sosop senes pak koumara, roat erekapu wasarewaraiei. Kiro roat erekapu kon ämän wa tainoriäi aru maronuk, ak akan onok aru miäi ätäi ronkatäiei. Ak onok aru miäi roat, ak Anut erekapu sumkäineanik, jeim ämän sosop Anut opok moin, okon, Anut nukas ak aru marai.” 16Kiro roat ak mekesirakap ämän miäi roat, owo onok ak opok penuk, ak woiaka aru miäi, ak onok aru maun woiaka siräiäu, ak ämän sepuk sepuk areanik, akan enmaka oik miäi roat, ak karauk roat sätwareanik, akan osap erar oiäi. Kiro roat ak Anut nukas aru marai.

Ak woiaka epar moinai, sakau tai rawe.

17O isan jaiat, ak meter iken Näwäu Jisas Krais nukan ämän oi ariai roat akas äiein ronkatewe. 18Akas wasaräun omre penuk, karauk roat akas pemana, Anut jeje ämän muraiei rai awaroin. Ak Anut sumkäinea, onok aru maun woiaka siräiaiei. 19Kiro roat akas omnokou pakan ronkat aru tainormana, Anut nukan Osou Näu wa tainoriäi. Ak karauk kiro roat akan ämän tainoraiei, karauk wa tainoraiei, okon, kiro roat akas ak inäi maraiei.

20Utianik, ak isan jaiat, akan woiaka Anut mesin epar moin orip orip sakau ate rawe. Ak orip orip Osou Näu nukan sakau orip Anut aurwe. 21Anut nukas ak mesin kon wous meieäu, okon, ak ko siakup rawe. Kesermana, akan woiaka sakau moinai, iken Näwäu, Jisas Krais nukas ik mesin wouti momara, awau orip orip rawaun onok ikaun kame rawe. 22Karauk roat akan ronkat oiroror orip mesin woiakati marowe. 23Karauk roat ak ep unik uru senek me rai, keseria, akas kiro roat kurte ätäi imware. Karauk roat mesin woiakati mianik, imine orip sarwaraiei. Utianik, akan meten onok aru kiro omjo ukun orip senek ak kiro onok aparnai, atap eur rawe.

Anut nukan enip jou murau.

24Anut nukasar ak jekur kamwaronuk, ak wa oware nai. Kos ak imwareanik, kon mena eposek opok imware tonai. Ak kiro opok ak ämän wäpik, näwäu nepipir rawaiei. 25Kiro Anut karar iken Näwäu, Jisas Krais nukan sarau pakas ik imäikowon, okon, ik kon enip karar jou murau. Ko karar ik kamoikaun ro näwäu rawaura. Ko sakau näwäu orip kos osap erekapu kameäu. ko orip orip keseriar raiäu, rusapai nais rau, ko tawa keseriar orip orip rawai. Epar.

Copyright information for BBR